OLEANTERIKIITÄJÄ (Daphnis nerii)

Pääkallokiitäjien onnistunut kasvattaminen innosti kasvattamaan oleanterikiitäjiä. Munat tilasimme Englannista ja niiden saavuttua asetimme ne varoen terraarioon syreeninlehdille. Ei kulunut montaakaan päivää, kun pieniä toukkia vilisteli lehtien seassa. Kuinkahan ravintokasvi maistuu uusille tulokkaille? Syreenihän ei ole lajin toukille luontainen ravintokasvi. Toukat alkoivat kuitenkin kasvaa mutta hukkaprosentti oli noin 50. Lopulta vain kolme toukkaa varttui koteloitumisasteelle.

Toukan voimakas kuviointi näkyi hyvin varhaisessa vaiheessa.

Viimeisessä nahanluonnissa toukan väri muuttuu ruskeahkoksi ja pian se alkaa kaivautua multaan koteloituakseen.

Kuvassa vasemmalla oleva toukka on juuri kaivautumassa koteloituakseen. Toinen toukka on jo koteloitunut.

Oleanterikiitäjän kotelo.

Kiitäjä kuoriutui 22.-23.9.2010 yöllä. Ensimmäinen kotelo kuoriutui jo 16.-17.9.2010 yönä, mutta ei saanut siipiään oikenemaan - siis torso.

Kolmas oleanterikiitäjä kuoriutui yöllä 26.-27.9.2010.